palohaava

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

palohaava (9)[1]

  1. kolmannen asteen palovammaan liittyvä yleensä ihon pinnasta syviin kerroksiin ulottuva karstainen ja hiiltynyt haava; myös alemman asteen palovamman kehitykseen liittyvä haava

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑloˌhɑːʋɑ/
  • tavutus: pa‧lo‧haa‧va

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palohaava palohaavat
genetiivi palohaavan palohaavojen
(palohaavain)
partitiivi palohaavaa palohaavoja
akkusatiivi palohaava;
palohaavan
palohaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi palohaavassa palohaavoissa
elatiivi palohaavasta palohaavoista
illatiivi palohaavaan palohaavoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi palohaavalla palohaavoilla
ablatiivi palohaavalta palohaavoilta
allatiivi palohaavalle palohaavoille
muut sijamuodot
essiivi palohaavana palohaavoina
translatiivi palohaavaksi palohaavoiksi
abessiivi palohaavatta palohaavoitta
instruktiivi palohaavoin
komitatiivi palohaavoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo palohaava-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9