palko
Katso myös: Palko |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- hernekasvien hedelmä, us. mehevä suojakuori ja sen sisällä siemenet eli herneet
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑlko/
- tavutus: pal‧ko
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | palko | palot |
genetiivi | palon | palkojen |
partitiivi | palkoa | palkoja |
akkusatiivi | palko; palon |
palot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | palossa | paloissa |
elatiivi | palosta | paloista |
illatiivi | palkoon | palkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | palolla | paloilla |
ablatiivi | palolta | paloilta |
allatiivi | palolle | paloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | palkona | palkoina |
translatiivi | paloksi | paloiksi |
abessiivi | palotta | paloitta |
instruktiivi | – | paloin |
komitatiivi | – | palkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | palo- | |
vahva vartalo | palko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: paloton
Yhdyssanat[muokkaa]
herneenpalko, palkohedelmä, palkokasvi, pitkäpalko, ukonpalko
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.