paine

Wikisanakirjasta
Katso myös: pâine
Wikipedia
Katso artikkeli Paine Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paine (48)

  1. (fysiikka) voiman vaikutus pinta-alayksikköä kohti
  2. (kuvaannollisesti) stressi
    työelämän paineet

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑi̯neˣ/
  • tavutus: pai‧ne

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paine paineet
genetiivi paineen paineiden
paineitten
partitiivi painetta paineita
akkusatiivi paine;
paineen
paineet
sisäpaikallissijat
inessiivi paineessa paineissa
elatiivi paineesta paineista
illatiivi paineeseen paineisiin
paineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paineella paineilla
ablatiivi paineelta paineilta
allatiivi paineelle paineille
muut sijamuodot
essiivi paineena paineina
translatiivi paineeksi paineiksi
abessiivi paineetta paineitta
instruktiivi painein
komitatiivi paineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo painee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
painet-

Etymologia[muokkaa]

oppitekoinen johdos;[1] oletettavasti painaa + -e

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • ottaa paineita
    1. stressaantua
      Älä ota siitä paineita!
      Älä stressaannu siitä!

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • paine Kielitoimiston sanakirjassa
  • paine Tieteen termipankissa

Lyydi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paine

  1. paine

Mapuche[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paine m.

  1. sininen taivas

Muinaisranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paine m.

  1. rinnakkaismuoto sanasta peine

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).