pölli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pölli (5)
- pölkky: sahaamalla katkaistu puun runko, joka tavallisesti on tukkia ohuempi ja riukua paksumpi
- Suomessa on tehty paljon pöllejä vientiin kaivospuiksi.
- Pöllit katkottiin rungosta ja parkattiin.
- (puhekieltä) savuke
- (puhekieltä) siitin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈpø̞lːi]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: pöl‧li
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pölli | pöllit |
| genetiivi | pöllin | pöllien (pöllein) |
| partitiivi | pölliä | pöllejä |
| akkusatiivi | pölli; pöllin |
pöllit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pöllissä | pölleissä |
| elatiivi | pöllistä | pölleistä |
| illatiivi | pölliin | pölleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pöllillä | pölleillä |
| ablatiivi | pölliltä | pölleiltä |
| allatiivi | pöllille | pölleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pöllinä | pölleinä |
| translatiivi | pölliksi | pölleiksi |
| abessiivi | pöllittä | pölleittä |
| instruktiivi | – | pöllein |
| komitatiivi | – | pölleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pölli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. pölkky
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pölli Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
pölli
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pölliä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pölliä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pölliä
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan imperfekti verbistä pölliä