päivystäjä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- henkilö joka päivystää
- henkilö, joka valvoo jonkin järjestelmän toimintaa
- henkilö, jonka tehtävä on odottaa tai ottaa vastaan puheluja tai viestejä
- sotilasyksikön vartija kasarmilla
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpæi̯ʋysˌt̪æjæ/
- tavutus: päi‧vys‧tä‧jä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | päivystäjä | päivystäjät |
genetiivi | päivystäjän | päivystäjien (päivystäjäin) |
partitiivi | päivystäjää | päivystäjiä |
akkusatiivi | päivystäjä; päivystäjän |
päivystäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | päivystäjässä | päivystäjissä |
elatiivi | päivystäjästä | päivystäjistä |
illatiivi | päivystäjään | päivystäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | päivystäjällä | päivystäjillä |
ablatiivi | päivystäjältä | päivystäjiltä |
allatiivi | päivystäjälle | päivystäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | päivystäjänä | päivystäjinä |
translatiivi | päivystäjäksi | päivystäjiksi |
abessiivi | päivystäjättä | päivystäjittä |
instruktiivi | – | päivystäjin |
komitatiivi | – | päivystäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | päivystäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö joka päivystää
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- päivystäjä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10