päätelmä
Wikisanakirja
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
päätelmä (10)
- johtolankojen perusteella muodostettu mielipide
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | päätelmä | päätelmät |
| genetiivi | päätelmän | päätelmien (päätelmäin) |
| partitiivi | päätelmää | päätelmiä |
| akkusatiivi | päätelmä; päätelmän | päätelmät |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | päätelmässä | päätelmissä |
| elatiivi | päätelmästä | päätelmistä |
| illatiivi | päätelmään | päätelmiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | päätelmällä | päätelmillä |
| ablatiivi | päätelmältä | päätelmiltä |
| allatiivi | päätelmälle | päätelmille |
| Muut | ||
| essiivi | päätelmänä | päätelminä |
| translatiivi | päätelmäksi | päätelmiksi |
| abessiivi | päätelmättä | päätelmittä |
| instruktiivi | – | päätelmin |
| komitatiivi | – | päätelmine- + omistusliite |
