päätelmä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

päätelmä (10)

  1. päättelyn lopputulema; johtopäätös

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi päätelmä päätelmät
genetiivi päätelmän päätelmien
(päätelmäin)
partitiivi päätelmää päätelmiä
akkusatiivi päätelmä; päätelmän päätelmät
Sisäpaikallissijat
inessiivi päätelmässä päätelmissä
elatiivi päätelmästä päätelmistä
illatiivi päätelmään päätelmiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi päätelmällä päätelmillä
ablatiivi päätelmältä päätelmiltä
allatiivi päätelmälle päätelmille
Muut
essiivi päätelmänä päätelminä
translatiivi päätelmäksi päätelmiksi
abessiivi päätelmättä päätelmittä
instruktiivi päätelmin
komitatiivi päätelmine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]