päälause

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

päälause

  1. (kielitiede) lause, joka ilmaisee yhden kokonaisen ajatuksen ja sisältää yleensä predikaatin ja subjektin; voi esiintyä itsenäisenä ja näin muodostaa kirjoituksessa yksinäänkin virkkeen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpæːˌlɑu̯seˣ/
  • tavutus: pää‧lau‧se

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista pää ja lause

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]