pääkallo
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
pääkallo (1)
- selkärankaisten aivoja suojaava luinen tai rustoinen kuori
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | pääkallo | pääkallot |
| genetiivi | pääkallon | pääkallojen (pääkalloin) |
| partitiivi | pääkalloa | pääkalloja |
| akkusatiivi | pääkallo; pääkallon | pääkallot |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pääkallossa | pääkalloissa |
| elatiivi | pääkallosta | pääkalloista |
| illatiivi | pääkalloon | pääkalloihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pääkallolla | pääkalloilla |
| ablatiivi | pääkallolta | pääkalloilta |
| allatiivi | pääkallolle | pääkalloille |
| Muut | ||
| essiivi | pääkallona | pääkalloina |
| translatiivi | pääkalloksi | pääkalloiksi |
| abessiivi | pääkallotta | pääkalloitta |
| instruktiivi | – | pääkalloin |
| komitatiivi | – | pääkalloine- + omistusliite |
Etymologia [muokkaa]
yhdyssana sanoista pää ja kallo
Käännökset [muokkaa]
1. selkärankaisten aivoja suojaava luinen tai rustoinen kuori
|
