pääkallo

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Pääkallo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Ihmisen pääkallo
sivettihyeenan pääkallo

Substantiivi[muokkaa]

pääkallo (1)

  1. kallo; selkärankaisten aivoja suojaava luinen tai rustoinen kuori
  2. kallo kuvallisena esityksenä, ☠
    pääkallolippu, pääkallosormus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpæːˌkɑlːo/
  • tavutus: pää‧kal‧lo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pääkallo pääkallot
genetiivi pääkallon pääkallojen
partitiivi pääkalloa pääkalloja
akkusatiivi pääkallo;
pääkallon
pääkallot
sisäpaikallissijat
inessiivi pääkallossa pääkalloissa
elatiivi pääkallosta pääkalloista
illatiivi pääkalloon pääkalloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pääkallolla pääkalloilla
ablatiivi pääkallolta pääkalloilta
allatiivi pääkallolle pääkalloille
muut sijamuodot
essiivi pääkallona pääkalloina
translatiivi pääkalloksi pääkalloiksi
abessiivi pääkallotta pääkalloitta
instruktiivi pääkalloin
komitatiivi pääkalloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pääkallo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista pää ja kallo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

pääkallokeli, pääkallokiitäjä, pääkallonmetsästys, pääkallonmetsästäjä, pääkallonpaikka

Aiheesta muualla[muokkaa]