ostari
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (puhekieltä) ostoskeskus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈost̪ɑri/
- tavutus: os‧ta‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ostari | ostarit |
| genetiivi | ostarin | ostarien ostareiden ostareitten |
| partitiivi | ostaria | ostareita ostareja |
| akkusatiivi | ostari; ostarin |
ostarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ostarissa | ostareissa |
| elatiivi | ostarista | ostareista |
| illatiivi | ostariin | ostareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ostarilla | ostareilla |
| ablatiivi | ostarilta | ostareilta |
| allatiivi | ostarille | ostareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ostarina | ostareina |
| translatiivi | ostariksi | ostareiksi |
| abessiivi | ostaritta | ostareitta |
| instruktiivi | – | ostarein |
| komitatiivi | – | ostareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ostari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (slangia) odeka
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ostari Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ostari
- (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä ostarjeti
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä ostarjeti
Verbi[muokkaa]
ostari
- (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä ostariti
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä ostariti
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6