osittaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

osittaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. jakaa osiin
    Avioerossa osapuolten omaisuus ositetaan ja tasataan — suoritetaan ositus.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈosit̪ːɑːˣ/
  • tavutus: o‧sit‧taa

Etymologia[muokkaa]

  • sanan osa monikon inessiivivartalosta osi- ja suffiksista -ttaa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • osittaa Kielitoimiston sanakirjassa