opponentti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- henkilö, joka opponoi; vastaväittäjä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈopːoˌnent̪ːi/
- tavutus: op‧po‧nent‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | opponentti | opponentit |
genetiivi | opponentin | opponenttien (opponenttein) |
partitiivi | opponenttia | opponentteja |
akkusatiivi | opponentti; opponentin |
opponentit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | opponentissa | opponenteissa |
elatiivi | opponentista | opponenteista |
illatiivi | opponenttiin | opponentteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | opponentilla | opponenteilla |
ablatiivi | opponentilta | opponenteilta |
allatiivi | opponentille | opponenteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | opponenttina | opponentteina |
translatiivi | opponentiksi | opponenteiksi |
abessiivi | opponentitta | opponenteitta |
instruktiivi | – | opponentein |
komitatiivi | – | opponentteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | opponenti- | |
vahva vartalo | opponentti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- opponentti Kielitoimiston sanakirjassa