oppikirja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
oppikirja (9)
- opetuksen ja opiskelun apuvälineenä käytettävä kirja, joka käsittelee tiettyä aihekokonaisuutta
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈopːiˌkirjɑ/
- tavutus: op‧pi‧kir‧ja
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista oppi ja kirja
Käännökset[muokkaa]
1. opetuksen ja opiskelun apuvälineenä käytettävä kirja, joka käsittelee tiettyä aihekokonaisuutta
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- oppikirja Kielitoimiston sanakirjassa