opiskelija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
opiskelija (12)
- opiskeleva, oppilaitosta käyvä tai tutkintoa suorittava henkilö
Ääntäminen[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | opiskelija | opiskelijat |
genetiivi | opiskelijan | opiskelijoiden opiskelijoitten (opiskelijain) |
partitiivi | opiskelijaa | opiskelijoita |
akkusatiivi | opiskelija; opiskelijan |
opiskelijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | opiskelijassa | opiskelijoissa |
elatiivi | opiskelijasta | opiskelijoista |
illatiivi | opiskelijaan | opiskelijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | opiskelijalla | opiskelijoilla |
ablatiivi | opiskelijalta | opiskelijoilta |
allatiivi | opiskelijalle | opiskelijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | opiskelijana | opiskelijoina |
translatiivi | opiskelijaksi | opiskelijoiksi |
abessiivi | opiskelijatta | opiskelijoitta |
instruktiivi | – | opiskelijoin |
komitatiivi | – | opiskelijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | opiskelija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. oppilaitosta käyvä tai tutkintoa suorittava henkilö
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
aikuisopiskelija, opiskelija-aines, opiskelija-alennus, opiskelija-asunto, opiskelija-asuntola, opiskelija-avioliitto, opiskelijaboksi, opiskelijakortti, opiskelijapaikka, opiskelijavaihto, opiskelijayhdistys
Alakäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- opiskelija Kielitoimiston sanakirjassa