oomega

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Oomega Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Oomega

Substantiivi[muokkaa]

oomega (13)[1]

  1. Kreikkalaisten aakkosten viimeinen, 24. kirjain. Kreikkalainen suuraakkonen oomega: Ω. Kreikkalainen pienaakkonen oomega: ω. Fysiikassa ohmin tunnus.
  2. Lopullinen, viimeinen, päätös.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈoːmegɑ/
  • tavutus: oo‧me‧ga

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oomega oomegat
genetiivi oomegan oomegoiden
oomegoitten
oomegojen
(oomegain)
partitiivi oomegaa oomegoita
oomegoja
akkusatiivi oomega;
oomegan
oomegat
sisäpaikallissijat
inessiivi oomegassa oomegoissa
elatiivi oomegasta oomegoista
illatiivi oomegaan oomegoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oomegalla oomegoilla
ablatiivi oomegalta oomegoilta
allatiivi oomegalle oomegoille
muut sijamuodot
essiivi oomegana oomegoina
translatiivi oomegaksi oomegoiksi
abessiivi oomegatta oomegoitta
instruktiivi oomegoin
komitatiivi oomegoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oomega-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • oomega Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 13