ongin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ongin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta onki

Verbi[muokkaa]

ongin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä onkia
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä onkia