omituinen

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi

Adjektiivi

omituinen (38) (komparatiivi omituisempi, superlatiivi omituisin) (taivutus)

  1. poikkeava, erikoinen, kummallinen, outo
  2. (murteellinen, Kainuu) oma, myös joskus alkusoinnillisissa ilmauksissa
    omituinen akka omituisessa asennossa = "oma vaimo omassa asunnossa"
    Turhasta juoksusta oli siksikin päästävä, saatava vierelle oma omituinen vaimo. (Hannu Mäkelä, Pushkinin enkeli, 2013)

Ääntäminen

  • IPA: /ˈo.miˌt̪ui.nen/

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset

Aiheesta muualla