omena
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
omena (11)
- omenapuussa kasvava pyöreä hedelmä, kasvitieteellisesti epähedelmä, jonka ulkonäkö vaihtelee lajikkeittain
- omenapuu
- Omena viihtyy Lounais-Suomessa.
- Omenan kukista alkaa muodostua raakileita, jotka paisuvat kesän myötä meheviksi hedelmiksi.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | omena | omenat |
| genetiivi | omenan | omenien omenoiden omenoitten (omenojen) (omenain) |
| partitiivi | omenaa | omenoita omenia |
| akkusatiivi | omena; omenan | omenat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | omenassa | omenoissa omenissa |
| elatiivi | omenasta | omenoista omenista |
| illatiivi | omenaan | omenoihin omeniin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | omenalla | omenoilla omenilla |
| ablatiivi | omenalta | omenoilta omenilta |
| allatiivi | omenalle | omenoille omenille |
| Muut | ||
| essiivi | omenana | omenoina omenina |
| translatiivi | omenaksi | omenoiksi omeniksi |
| abessiivi | omenatta | omenoitta omenitta |
| instruktiivi | – | omenoin omenin |
| komitatiivi | – | omenoine- omenine- + omistusliite |
[muokkaa] Käännökset
omenapuun hedelmä
|
|
|
[muokkaa] Sanonnat
- Ei omena kauas puusta putoa.
- Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
[muokkaa] Synonyymit
- (puhekielinen) omppu