oleva
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi
Verbi
oleva (10)
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä olla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | oleva | olevat |
| genetiivi | olevan | olevien (olevain) |
| partitiivi | olevaa | olevia |
| akkusatiivi | oleva; olevan | olevat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | olevassa | olevissa |
| elatiivi | olevasta | olevista |
| illatiivi | olevaan | oleviin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | olevalla | olevilla |
| ablatiivi | olevalta | olevilta |
| allatiivi | olevalle | oleville |
| Muut | ||
| essiivi | olevana | olevina |
| translatiivi | olevaksi | oleviksi |
| abessiivi | (olevatta) | (olevitta) |
| instruktiivi | – | olevin |
| komitatiivi | – | olevine |
[muokkaa] Huomautukset
- Verbimuodon kanssa käytetään hyvin paljon toisen verbin passiivin partisiipin preesensin monikon inessiivi- tai adessiivimuotoa, millä ilmaistaan, että jokin voi olla tekemisen kohde.
-
- selitettävissä ~ 'jonka voi selittää'
- saatavilla ~ 'jonka voi saada'
