oivallisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oivallisuus (40)

  1. se, että on oivallinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈoi̯ʋɑlˌlisuːs/
  • tavutus: oi‧val‧li‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oivallisuus oivallisuudet
genetiivi oivallisuuden oivallisuuksien
partitiivi oivallisuutta oivallisuuksia
akkusatiivi oivallisuus;
oivallisuuden
oivallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi oivallisuudessa oivallisuuksissa
elatiivi oivallisuudesta oivallisuuksista
illatiivi oivallisuuteen oivallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi oivallisuudella oivallisuuksilla
ablatiivi oivallisuudelta oivallisuuksilta
allatiivi oivallisuudelle oivallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi oivallisuutena oivallisuuksina
translatiivi oivallisuudeksi oivallisuuksiksi
abessiivi oivallisuudetta oivallisuuksitta
instruktiivi oivallisuuksin
komitatiivi oivallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo oivallisuude-
vahva vartalo oivallisuute-
konsonantti-
vartalo
oivallisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan oivallinen vartalosta oivallis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]