oikullisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oikullisuus (40)

  1. se, että on oikullinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈoi̯kulˌlisuːs/
  • tavutus: oi‧kul‧li‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oikullisuus oikullisuudet
genetiivi oikullisuuden oikullisuuksien
partitiivi oikullisuutta oikullisuuksia
akkusatiivi oikullisuus;
oikullisuuden
oikullisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi oikullisuudessa oikullisuuksissa
elatiivi oikullisuudesta oikullisuuksista
illatiivi oikullisuuteen oikullisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi oikullisuudella oikullisuuksilla
ablatiivi oikullisuudelta oikullisuuksilta
allatiivi oikullisuudelle oikullisuuksille
muut sijamuodot
essiivi oikullisuutena oikullisuuksina
translatiivi oikullisuudeksi oikullisuuksiksi
abessiivi oikullisuudetta oikullisuuksitta
instruktiivi oikullisuuksin
komitatiivi oikullisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo oikullisuude-
vahva vartalo oikullisuute-
konsonantti-
vartalo
oikullisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan oikullinen vartalosta oikullis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]