observointi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈobserˌʋoi̯nt̪i/
- tavutus: ob‧ser‧voin‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | observointi | observoinnit |
genetiivi | observoinnin | observointien (observointein) |
partitiivi | observointia | observointeja |
akkusatiivi | observointi; observoinnin |
observoinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | observoinnissa | observoinneissa |
elatiivi | observoinnista | observoinneista |
illatiivi | observointiin | observointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | observoinnilla | observoinneilla |
ablatiivi | observoinnilta | observoinneilta |
allatiivi | observoinnille | observoinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | observointina | observointeina |
translatiivi | observoinniksi | observoinneiksi |
abessiivi | observoinnitta | observoinneitta |
instruktiivi | – | observoinnein |
komitatiivi | – | observointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | observoinni- | |
vahva vartalo | observointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- observointi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J