notkuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
notkuminen (38)
- teonnimi verbistä notkua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | notkuminen | notkumiset |
| genetiivi | notkumisen | notkumisten notkumisien |
| partitiivi | notkumista | notkumisia |
| akkusatiivi | notkuminen; notkumisen |
notkumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | notkumisessa | notkumisissa |
| elatiivi | notkumisesta | notkumisista |
| illatiivi | notkumiseen | notkumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | notkumisella | notkumisilla |
| ablatiivi | notkumiselta | notkumisilta |
| allatiivi | notkumiselle | notkumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | notkumisena (notkumisna) |
notkumisina |
| translatiivi | notkumiseksi | notkumisiksi |
| abessiivi | notkumisetta | notkumisitta |
| instruktiivi | – | notkumisin |
| komitatiivi | – | notkumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | notkumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
notkumis- | |