nitoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

nitoa (52-F) (taivutus[luo])

  1. liittää (esim. paperipinon paperit tai nidottavan kirjat sivut) tiukasti kiinni niitillä tai langalla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnit̪oɑˣ/
  • tavutus: ni‧to‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

nitomakone, nitomalaite, nitomapistooli, nitomasinkilä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nitoa Kielitoimiston sanakirjassa
  • nitoa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa