nimittäjä

Suomi

Substantiivi

nimittäjä

1. (matematiikka) murtoluvussa jakoviivan alapuolella oleva luku tai lauseke.

   Pienin yhteinen nimittäjä.

2. nimityksen tekijä tai antaja, henkilö, joka nimittää.

   Presidentti toimii nimittäjänä moniin virkoihin.

Käännökset

1. matematiikka

englanti: denominator ido: denominatoro

ranska: dénominateur m. ruotsi: nämnare saksa: Benennung f. viro: nimetaja

2. nimittävä henkilö

ido: nominero

Liittyvät sanat

• osamäärä, nimittäminen, nimittää, osoittaja, murtoluku, samanniminen