niittää

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

niittää (53-C) (taivutus[luo])

  1. katkoa ja kaataa heinää, pääasiassa viikatteella
    Niitimme villiintyneen takapihamme.
  2. (kuvaannollisesti) saavuttaa, saada osakseen
    Hän on niittänyt mainetta ulkomaita myöten.
  3. (kuvaannollisesti) tappaa joukoittain, erit. ihmisiä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈniːt̪ːæːˣ/
  • tavutus: niit‧tää

Etymologia[muokkaa]

germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.