neuvo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
neuvo (1)
- saatu tai annettu hyödyllinen ohje
- Kiitos neuvosta!
- Mummoni neuvot olen muistanut koko ikäni.
- keino, apu, apukeino
- Nyt ovat hyvät neuvot kalliit!
- Mikäs nyt neuvoksi?
- kalu, väline
- ajoneuvo, apuneuvo
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈneu̯ʋo/
- tavutus: neu‧vo
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | neuvo | neuvot |
genetiivi | neuvon | neuvojen |
partitiivi | neuvoa | neuvoja |
akkusatiivi | neuvo; neuvon |
neuvot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | neuvossa | neuvoissa |
elatiivi | neuvosta | neuvoista |
illatiivi | neuvoon | neuvoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | neuvolla | neuvoilla |
ablatiivi | neuvolta | neuvoilta |
allatiivi | neuvolle | neuvoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | neuvona | neuvoina |
translatiivi | neuvoksi | neuvoiksi |
abessiivi | neuvotta | neuvoitta |
instruktiivi | – | neuvoin |
komitatiivi | – | neuvoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | neuvo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. saatu tai annettu ohje
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: neuvoisa, neuvokas, neuvoton
- substantiivit: neuvoja, neuvola, neuvominen, neuvonta, neuvos, neuvosto
Yhdyssanat[muokkaa]
ajoneuvo, apuneuvo, kirjoitusneuvo, kuljetusneuvo, kulkuneuvo, neuvoa-antava, neuvonpito, pyyntineuvo, valoneuvo
Aiheesta muualla[muokkaa]
- neuvo Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
neuvo