nerous

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nerous (40)[1]

  1. se, että on nero; nerona oleminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnerous/ tai /ˈnerou̯s/
  • tavutus: ne‧ro‧us / ne‧rous

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nerous neroudet
genetiivi nerouden nerouksien
partitiivi neroutta nerouksia
akkusatiivi nerous;
nerouden
neroudet
sisäpaikallissijat
inessiivi neroudessa nerouksissa
elatiivi neroudesta nerouksista
illatiivi nerouteen nerouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi neroudella nerouksilla
ablatiivi neroudelta nerouksilta
allatiivi neroudelle nerouksille
muut sijamuodot
essiivi neroutena nerouksina
translatiivi neroudeksi nerouksiksi
abessiivi neroudetta nerouksitta
instruktiivi nerouksin
komitatiivi nerouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo neroude-
vahva vartalo neroute-
konsonantti-
vartalo
nerout-

Etymologia[muokkaa]

sanan nero vartalosta nero- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nerous Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40