nelilö
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nelilö (2)
- (filatelia) neljän (2×2) toisistaan irrottamattoman postimerkin ryhmä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnelilø/
- tavutus: ne‧li‧lö
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nelilö | nelilöt |
| genetiivi | nelilön | nelilöjen nelilöiden nelilöitten |
| partitiivi | nelilöä | nelilöitä nelilöjä |
| akkusatiivi | nelilö; nelilön |
nelilöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nelilössä | nelilöissä |
| elatiivi | nelilöstä | nelilöistä |
| illatiivi | nelilöön | nelilöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nelilöllä | nelilöillä |
| ablatiivi | nelilöltä | nelilöiltä |
| allatiivi | nelilölle | nelilöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nelilönä | nelilöinä |
| translatiivi | nelilöksi | nelilöiksi |
| abessiivi | nelilöttä | nelilöittä |
| instruktiivi | – | nelilöin |
| komitatiivi | – | nelilöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nelilö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. (filatelia) neljän (2×2) postimerkin ryhmä
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nelilö Kielitoimiston sanakirjassa