narri
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
narri (5)
- yleensä hoviin kuulunut henkilö, jonka tehtävänä oli hauskuttaa kuulijoitaan esimerkiksi vitsejä kertomalla
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | narri | narrit |
| genetiivi | narrin | narrien |
| partitiivi | narria | narreja |
| akkusatiivi | narri; narrin | narrit |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | narrissa | narreissa |
| elatiivi | narrista | narreista |
| illatiivi | narriin | narreihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | narrilla | narreilla |
| ablatiivi | narrilta | narreilta |
| allatiivi | narrille | narreille |
| Muut | ||
| essiivi | narrina | narreina |
| translatiivi | narriksi | narreiksi |
| abessiivi | narritta | narreitta |
| instruktiivi | – | narrein |
| komitatiivi | – | narreine- + omistusliite |
[muokkaa] Käännökset
|
[muokkaa] Liittyvät sanat
- Synonyymit
