narkkari
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
narkkari (6)
- (puhekieltä) narkomaani; henkilö, joka narkkaa
- (puhekieltä) nukutuslääkäri
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnɑrkːɑri/
- tavutus: nark‧ka‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | narkkari | narkkarit |
| genetiivi | narkkarin | narkkarien narkkareiden narkkareitten |
| partitiivi | narkkaria | narkkareita narkkareja |
| akkusatiivi | narkkari; narkkarin |
narkkarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | narkkarissa | narkkareissa |
| elatiivi | narkkarista | narkkareista |
| illatiivi | narkkariin | narkkareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | narkkarilla | narkkareilla |
| ablatiivi | narkkarilta | narkkareilta |
| allatiivi | narkkarille | narkkareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | narkkarina | narkkareina |
| translatiivi | narkkariksi | narkkareiksi |
| abessiivi | narkkaritta | narkkareitta |
| instruktiivi | – | narkkarein |
| komitatiivi | – | narkkareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | narkkari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
ruotsin kielen knarkare
Käännökset[muokkaa]
1. narkomaani
|
Ks. narkomaani |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- narkkari Kielitoimiston sanakirjassa