nöyryytys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nöyryytys (39)

  1. nöyryyttäminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi nöyryytys nöyryytykset
genetiivi nöyryytyksen nöyryytysten
nöyryytyksien
partitiivi nöyryytystä nöyryytyksiä
akkusatiivi nöyryytys; nöyryytyksen nöyryytykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi nöyryytyksessä nöyryytyksissä
elatiivi nöyryytyksestä nöyryytyksistä
illatiivi nöyryytykseen nöyryytyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi nöyryytyksellä nöyryytyksillä
ablatiivi nöyryytykseltä nöyryytyksiltä
allatiivi nöyryytykselle nöyryytyksille
Muut
essiivi nöyryytyksenä nöyryytyksinä
translatiivi nöyryytykseksi nöyryytyksiksi
abessiivi nöyryytyksettä nöyryytyksittä
instruktiivi nöyryytyksin
komitatiivi nöyryytyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbin nöyryyttää vartalosta nöyryyt- ja päätteestä -ys

Käännökset[muokkaa]