nöyrä
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
nöyrä (10) (komparatiivi nöyrempi, superlatiivi nöyrin) (taivutus[luo])
- sellainen jota luonnehtii ylpeyden ja itsekorostuksen puuttuminen ja myöntyväinen vaatimattomuus
- vaatimaton
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnøy̯ræ/
- tavutus: nöy‧rä
Käännökset[muokkaa]
2. vaatimaton
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: nöyrästi, nöyränä
- substantiivit: nöyryys
- verbit: nöyristellä, nöyrtyä, nöyryyttää
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nöyrä Kielitoimiston sanakirjassa