mättö

Wikisanakirjasta
Katso myös: matto

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mättö (1-C)

  1. (puhekieltä) ruoka
  2. (puhekieltä) nopea, aggressiivinen musiikki
    Metalcore on grindcoren ja death metallin ohella melkoista mättöä.
    kanadalainen yhtye joka soittaa melodisempaa mättöä
  3. (puhekieltä) tappelu, taistelu, väkivalta, turpiinveto
    D&D-taistelut ovat ruudukossa hipsimistä ja suoraa mättöä sen kummemmin miettimättä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈmæt̪ːø̞]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mättö mätöt
genetiivi mätön mättöjen
partitiivi mättöä mättöjä
akkusatiivi mättö;
mätön
mätöt
sisäpaikallissijat
inessiivi mätössä mätöissä
elatiivi mätöstä mätöistä
illatiivi mättöön mättöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mätöllä mätöillä
ablatiivi mätöltä mätöiltä
allatiivi mätölle mätöille
muut sijamuodot
essiivi mättönä mättöinä
translatiivi mätöksi mätöiksi
abessiivi mätöttä mätöittä
instruktiivi mätöin
komitatiivi mättöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mätö-
vahva vartalo mättö-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mättö Kielitoimiston sanakirjassa