männä

Wikisanakirjasta
Katso myös: manna, mánná

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

männä [lopussa ei ole katkoa]

  1. (murteellinen) mennyt, viime; männy, männyt, viimi; itäsuomalainen muoto sanasta mennä
    Männä talavi oli aeka luminen.
    Männä juhannussa sato aeka niukalti.
    Mihin myö mahettiin jeähä männä kerralla?

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

männä [lopussa on katko]

  1. (murteellinen) lähtä, itäsuomalainen muoto sanasta mennä
    Soattaa tästä jo männä.

Käännökset[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=männä&oldid=3957432”