myötäinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

myötäinen (38) (ei vertailuasteita)

  1. kulkusuuntaan vaikuttava
    myötäinen tuuli, myötäinen alamäki
  2. (yhdyssanan jälkiosana) jonkin mukaisesti kulkeva; myötäilevä
    vartalonmyötäinen [= vartalon linjoja seuraava] asu

Etymologia[muokkaa]

myötä + -inen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ihonmyötäinen, päänmyötäinen, ruumiinmyötäinen, sivumyötäinen, vartalonmyötäinen

Substantiivi[muokkaa]

myötäinen (38)

  1. myötämäki
  2. myötätuuli (myös kuvaannollisesti)
    Osakekurssit jatkavat myötäisessä Yhdysvalloissa (kauppalehti.fi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi myötäinen myötäiset
genetiivi myötäisen myötäisten
myötäisien
partitiivi myötäistä myötäisiä
akkusatiivi myötäinen;
myötäisen
myötäiset
sisäpaikallissijat
inessiivi myötäisessä myötäisissä
elatiivi myötäisestä myötäisistä
illatiivi myötäiseen myötäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi myötäisellä myötäisillä
ablatiivi myötäiseltä myötäisiltä
allatiivi myötäiselle myötäisille
muut sijamuodot
essiivi myötäisenä
(myötäisnä)
myötäisinä
translatiivi myötäiseksi myötäisiksi
abessiivi myötäisettä myötäisittä
instruktiivi myötäisin
komitatiivi myötäisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo myötäise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
myötäis-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

seinämänmyötäinen