myöhästyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
myöhästyminen (38)
- teonnimi verbistä myöhästyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | myöhästyminen | myöhästymiset |
| genetiivi | myöhästymisen | myöhästymisten myöhästymisien |
| partitiivi | myöhästymistä | myöhästymisiä |
| akkusatiivi | myöhästyminen; myöhästymisen |
myöhästymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | myöhästymisessä | myöhästymisissä |
| elatiivi | myöhästymisestä | myöhästymisistä |
| illatiivi | myöhästymiseen | myöhästymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | myöhästymisellä | myöhästymisillä |
| ablatiivi | myöhästymiseltä | myöhästymisiltä |
| allatiivi | myöhästymiselle | myöhästymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | myöhästymisenä (myöhästymisnä) |
myöhästymisinä |
| translatiivi | myöhästymiseksi | myöhästymisiksi |
| abessiivi | myöhästymisettä | myöhästymisittä |
| instruktiivi | – | myöhästymisin |
| komitatiivi | – | myöhästymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | myöhästymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
myöhästymis- | |