mutaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mutaatio (3)
- (biologia) muutos solun geneettisessä materiaalissa (DNA:ssa tai RNA:ssa); kolmea eri tyyppiä: geenimutaatioita, kromosomimutaatioita ja kromosomistomutaatioita
- (kielitiede) morfologiasta tai syntaksista johtuva äänteen muuttuminen, erityisesti kun muutos tapahtuu sananalkuisessa konsonantissa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmut̪ɑːˌt̪io/
- tavutus: mu‧taa‧ti‧o
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mutaatio | mutaatiot |
| genetiivi | mutaation | mutaatioiden mutaatioitten |
| partitiivi | mutaatiota | mutaatioita |
| akkusatiivi | mutaatio; mutaation |
mutaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mutaatiossa | mutaatioissa |
| elatiivi | mutaatiosta | mutaatioista |
| illatiivi | mutaatioon | mutaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mutaatiolla | mutaatioilla |
| ablatiivi | mutaatiolta | mutaatioilta |
| allatiivi | mutaatiolle | mutaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mutaationa | mutaatioina |
| translatiivi | mutaatioksi | mutaatioiksi |
| abessiivi | mutaatiotta | mutaatioitta |
| instruktiivi | – | mutaatioin |
| komitatiivi | – | mutaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mutaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
deleetio, duplikaatio, inversio, mosaikismi, mutatoitua, mutageeni, mutantti, translokaatio, tuulenpesä
Yhdyssanat[muokkaa]
geenimutaatio, kromosomimutaatio, kromosomistomutaatio, pistemutaatio, plasmonimutaatio, plastidimutaatio, silmumutaatio, transmutaatio