muori

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muori (5)

  1. vanha nainen
  2. (murteellinen) äiti (varsinkin iäkkäänä)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmuo̯ri/
  • tavutus: muo‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muori muorit
genetiivi muorin muorien
(muorein)
partitiivi muoria muoreja
akkusatiivi muori;
muorin
muorit
sisäpaikallissijat
inessiivi muorissa muoreissa
elatiivi muorista muoreista
illatiivi muoriin muoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi muorilla muoreilla
ablatiivi muorilta muoreilta
allatiivi muorille muoreille
muut sijamuodot
essiivi muorina muoreina
translatiivi muoriksi muoreiksi
abessiivi muoritta muoreitta
instruktiivi muorein
komitatiivi muoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • keskiaikainen ruotsalainen laina[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • muori Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 379, 386 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Italia[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

muori

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä morire
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä morire

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).