muonitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muonitus (39)

  1. muonittaminen; pitäminen muonassa, ruokahuolto

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmuo̯nit̪us/
  • tavutus: muo‧ni‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muonitus muonitukset
genetiivi muonituksen muonitusten
muonituksien
partitiivi muonitusta muonituksia
akkusatiivi muonitus;
muonituksen
muonitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi muonituksessa muonituksissa
elatiivi muonituksesta muonituksista
illatiivi muonitukseen muonituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi muonituksella muonituksilla
ablatiivi muonitukselta muonituksilta
allatiivi muonitukselle muonituksille
muut sijamuodot
essiivi muonituksena muonituksina
translatiivi muonitukseksi muonituksiksi
abessiivi muonituksetta muonituksitta
instruktiivi muonituksin
komitatiivi muonituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muonitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
muonitus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä muonittaa (muonit- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

laivamuonitus, muonituspalvelu

Aiheesta muualla[muokkaa]