munata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

munata (73) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) epäonnistua (tökerösti), tyriä, pilata, tunaroida
    Matti munasi taas!
    Matti munasi taas koko kisan!
  2. (arkikieltä) häväistä, nolata, saattaa naurunalaiseksi
    Ei ollut ensimmäinen kerta, kun Jussi munasi itsensä kännissä.
    Make yrittää aina munata mut ihmisten edessä; ens kerralla mä vedän siltä leegot nieluun!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmunɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: mu‧na‧ta

Huomautukset[muokkaa]

  • Jos verbillä on objekti, se on normaalisti akkusatiivissa.

Etymologia[muokkaa]

muna + -ta, kirjaimellisesti: saattaa siittimen kaltaiseksi

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • munata Kielitoimiston sanakirjassa