mummola

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mummola (12)[1]

  1. isoäidin koti
    Kävimme viikonloppuna Oulussa mummolassa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmumːolɑ/
  • tavutus: mum‧mo‧la

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mummola mummolat
genetiivi mummolan mummoloiden
mummoloitten
(mummolain)
partitiivi mummolaa mummoloita
akkusatiivi mummola;
mummolan
mummolat
sisäpaikallissijat
inessiivi mummolassa mummoloissa
elatiivi mummolasta mummoloista
illatiivi mummolaan mummoloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mummolalla mummoloilla
ablatiivi mummolalta mummoloilta
allatiivi mummolalle mummoloille
muut sijamuodot
essiivi mummolana mummoloina
translatiivi mummolaksi mummoloiksi
abessiivi mummolatta mummoloitta
instruktiivi mummoloin
komitatiivi mummoloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mummola-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mummola Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12