mukautuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mukautuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mukautua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mukautuva | mukautuvat |
| genetiivi | mukautuvan | mukautuvien (mukautuvain) |
| partitiivi | mukautuvaa | mukautuvia |
| akkusatiivi | mukautuva; mukautuvan | mukautuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mukautuvassa | mukautuvissa |
| elatiivi | mukautuvasta | mukautuvista |
| illatiivi | mukautuvaan | mukautuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mukautuvalla | mukautuvilla |
| ablatiivi | mukautuvalta | mukautuvilta |
| allatiivi | mukautuvalle | mukautuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mukautuvana | mukautuvina |
| translatiivi | mukautuvaksi | mukautuviksi |
| abessiivi | mukautuvatta | mukautuvitta |
| instruktiivi | – | mukautuvin |
| komitatiivi | – | mukautuvine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mukautuva Kielitoimiston sanakirjassa