muistutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muistutus (39)

  1. muistuttaminen; muistamisen apuväline
    Lisään kalenteriin muistutuksen, ettei unohdu.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmui̯st̪ut̪us/
  • tavutus: muis‧tu‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muistutus muistutukset
genetiivi muistutuksen muistutusten
muistutuksien
partitiivi muistutusta muistutuksia
akkusatiivi muistutus;
muistutuksen
muistutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi muistutuksessa muistutuksissa
elatiivi muistutuksesta muistutuksista
illatiivi muistutukseen muistutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi muistutuksella muistutuksilla
ablatiivi muistutukselta muistutuksilta
allatiivi muistutukselle muistutuksille
muut sijamuodot
essiivi muistutuksena muistutuksina
translatiivi muistutukseksi muistutuksiksi
abessiivi muistutuksetta muistutuksitta
instruktiivi muistutuksin
komitatiivi muistutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muistutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
muistutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä muistuttaa (muistut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

maksumuistutus, veromuistutus

Aiheesta muualla[muokkaa]