mouruta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

mouruta (74) (taivutus[luo])

  1. pitää voimakkuudeltaan vaihtelevaa tiheästi katkeilevaa matalataajuista naukuvaa tai ulisevaa ääntä (kuten kissa)
    Älä mourua siinä!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmou̯rut̪ɑˣ/
  • tavutus: mou‧ru‧ta

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mouruta Kielitoimiston sanakirjassa