morkata
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
morkata (73-A) (taivutus[luo])[1]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmorkɑt̪ɑˣ/
- tavutus: mor‧ka‧ta
Etymologia[muokkaa]
Sana on laina ruotsin murteissa esiintyvästä verbistä morka, joka merkitsee 'jurnuttaa vihaisena'. Morkata-sanan varhaisin maininta suomen kirjakielessä tapahtui 1860, jolloin julkaistiin G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalainen sanakirja.[2]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: morkkaaja
Aiheesta muualla[muokkaa]
- morkata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73-A
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 726. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.