miiminen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
miiminen (38) (komparatiivi miimisempi, superlatiivi miimisin) (taivutus [luo])
- mimiikkaan kuuluva; mimiikan keinoin toteutettu tai toimiva
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmiːminen/
- tavutus: mii‧mi‧nen
Käännökset[muokkaa]
1. mimiikkaan kuuluva; mimiikan keinoin toteutettu tai toimiva
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: miimisesti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- miiminen Kielitoimiston sanakirjassa