miellyttävä
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Adjektiivi
miellyttävä (10) (komparatiivi miellyttävämpi, superlatiivi miellyttävin) (taivutus)
- mieltä hyväilevä, myönteisiä tuntemuksia tuottava, mielihyvää aiheuttava, mieltymysten mukainen.
Liittyvät sanat
Vastakohdat
[muokkaa] Käännökset
|
[muokkaa] Liittyvät sanat
Verbi
miellyttävä (10)
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä miellyttää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | miellyttävä | miellyttävät |
| genetiivi | miellyttävän | miellyttävien (miellyttäväin) |
| partitiivi | miellyttävää | miellyttäviä |
| akkusatiivi | miellyttävä; miellyttävän | miellyttävät |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | miellyttävässä | miellyttävissä |
| elatiivi | miellyttävästä | miellyttävistä |
| illatiivi | miellyttävään | miellyttäviin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | miellyttävällä | miellyttävillä |
| ablatiivi | miellyttävältä | miellyttäviltä |
| allatiivi | miellyttävälle | miellyttäville |
| Muut | ||
| essiivi | miellyttävänä | miellyttävinä |
| translatiivi | miellyttäväksi | miellyttäviksi |
| abessiivi | (miellyttävättä) | (miellyttävittä) |
| instruktiivi | – | miellyttävin |
| komitatiivi | – | miellyttävine |
Verbi
miellyttävä (taipumaton)
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä mieltyä