metodi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

metodi (6)

  1. menetelmä
  2. eräiden ohjelmointikielten termi jäsenfunktiolle

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmet̪odi/
  • tavutus: me‧to‧di

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi metodi metodit
genetiivi metodin metodien
metodeiden
metodeitten
partitiivi metodia metodeita
metodeja
akkusatiivi metodi;
metodin
metodit
sisäpaikallissijat
inessiivi metodissa metodeissa
elatiivi metodista metodeista
illatiivi metodiin metodeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi metodilla metodeilla
ablatiivi metodilta metodeilta
allatiivi metodille metodeille
muut sijamuodot
essiivi metodina metodeina
translatiivi metodiksi metodeiksi
abessiivi metoditta metodeitta
instruktiivi metodein
komitatiivi metodeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo metodi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kasvatusmetodi, metodioppi, opetusmetodi, tutkimusmetodi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • metodi Kielitoimiston sanakirjassa
  • metodi Tieteen termipankissa