messu

Suomi

Substantiivi

messu (monikko messut)

1. latinalaista riittiä käyttävissä kristillisissä kirkkokunnissa ja osin korkeakirkollisissa anglikaanisissa ja luterilaisissa kirkoissa seurakunnan kokoontuminen, johon kuuluu ehtoollinen
2. sävellys tai sävellyssarja, joka sisältää messun (1) osat sävellettyinä

Etymologia

Ruotsin mässa < latinan missa messun lopetussanoista Ite, missa est. 'Menkää, (teidät) on lähetetty.'

Käännökset

englanti: mass espanja: misa f. italia: messa f. latina: missa puola: msza f.

ranska: messe f. ruotsi: mässa tšekki: mše f. unkari: mise

Liittyvät sanat

• jumalanpalvelus
• liturgia