masennus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

masennus (39)[1]

  1. (lääketiede, psykologia) sairaus, jossa ihmisen mieliala on jatkuvasti alhainen
  2. (arkikieltä) alakulo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi masennus masennukset
genetiivi masennuksen masennusten
masennuksien
partitiivi masennusta masennuksia
akkusatiivi masennus; masennuksen masennukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi masennuksessa masennuksissa
elatiivi masennuksesta masennuksista
illatiivi masennukseen masennuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi masennuksella masennuksilla
ablatiivi masennukselta masennuksilta
allatiivi masennukselle masennuksille
Muut
essiivi masennuksena masennuksina
translatiivi masennukseksi masennuksiksi
abessiivi masennuksetta masennuksitta
instruktiivi masennuksin
komitatiivi masennuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39